Seksuaalisuus

Seksuaalisuus on paljon muutakin kuin seksuaalista toimintaa eli seksiä: seksuaalisuus sisältää muun muassa seksuaalisen kehityksen, naisena ja miehenä olemisen, seksuaalisen suuntautumisen, fyysisen halun, nautinnon, intiimiyden sekä lisääntymisen. Seksuaalisuudelle ei ole olemassa yhtä määritelmää, ja jokaiselle sen merkitys on yksilöllinen.

Seksuaalisuuden muodostuminen

Ihminen on seksuaalinen olento syntymästä kuolemaan saakka. Seksuaalisuus koostuu monista osatekijöistä, joiden perusteella muodostuu kunkin ihmisen yksilöllinen tapa kokea seksuaalisuus:

Biologinen ulottuvuus:
- Sukupuoli
- Perinnöllisyys
- Lisääntyminen
- Syntyvyyden säännöstely
- Seksuaalinen kiihottuminen ja reagointi
- Fysiologinen kierto ja sen muutokset
- Fyysisyys, fyysinen olemus
- Kasvaminen ja kehittyminen		 Sosiokulttuurinen ulottuvuus:
- Sosioekonominen asema (koulutus, ammatti, työllisyys, tulot…)
- Lait
- Uskonto
- Kulttuuri
- Etninen tausta
- Media
- Perhe, ikätoverit, koulu, asuinalue jne.
- Moraali
Psyykkinen ulottuvuus:
- Tunteet
- Kokemukset
- Käsitys omasta itsestä seksuaalisena olentona
- Henkilökohtaiset tavoitteet
- Ilmaisukyky
- Opitut asenteet
- Optittu käyttäytyminen
- Kehonkuva

Lähde: Exploring the Dimensions of Human Sexuality, Jerrold S. Greenberg, Clint E. Bruess, Sarah C. Conklin (23.2.2011)

Persoonallisuus, ikä ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, miten seksuaalisuutta ilmennämme. Murrosiässä seksuaalisuuteen liittyvät asiat nousevat uudella tavalla tietoisuuteen ja kaikki seksiin liittyvä kiinnostaa. Seksuaalisuus kehittyy ja kypsyy vielä pitkään murrosiän jälkeenkin. Lisätietoa seksuaalisuuden kehitysvaiheista saat esimerkiksi Väestöliiton nettisivuilta.

Seksuaalinen suuntautuminen

Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa sitä, keneen ihastumisen ja rakastumisen tunteet suuntautuvat ja millaisista asioista saa seksuaalista mielihyvää. Ihmisistä kasvaa yleisimmin hetero-, bi- tai homoseksuaaleja. Heteroseksuaalisuus tarkoittaa naisen ja miehen muodostamaa paria, homoseksuaalisuudessa mielenkiinto suuntautuu omaan sukupuoleen, ja bi-ihmisten kohdalla taas ihastumisen kohteena voi olla kumman tahansa sukupuolen edustaja.

Murrosiässä seksuaalinen identiteetti on vasta muotoutumassa, ja on luonnollista, että oman seksuaalisen suuntautumisen muodostumiseen voi liittyä ristiriitaisiakin tuntemuksia. Nuoruusiän myllerryksessä kokeillaan usein erilaisia seksuaalisia suuntautumisia. Yleensä viimeistään nuoruusiän loppuvaiheessa aletaan tiedostaa oma seksuaalinen suuntautuminen. Seksuaalinen mielenkiinto voi kuitenkin vaihdella vielä myöhemminkin elämän aikana.

Seksuaalisesta suuntautumisesta saat lisätietoa esimerkiksi Väestöliiton sivuilta.

Seksi

Seksi on seksuaalisuuden ilmaisemista käyttäytymisen ja toiminnan kautta sekä tuntein ja ajatuksin. Usein pelkkä yhdyntä mielletään seksiksi; seksi voi kuitenkin olla myös esimerkiksi itsetyydytystä, toisen kehon hyväilyä ja suuseksiä.

Ennen kuin alat miettiä seksikokeiluja, muista että…

  • “Seksin maailmaan ei kannata turhaan kiirehtiä, sillä seurustelusta ja läheisyydestä voi nauttia muutenkin.
  • Jokaisella on seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Seksuaalisuuden saralla ei tarvitse tehdä mitään sellaista, jota ei itse halua. (Lue lisää seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta nettitukinainen.fi-sivuilta.)
  • Omia tuntemuksiaan kannattaa kuunnella. Aina voi sanoa EI.
  • Jokaisella on oikeus suojella itseä ja kunnioittaa omia periaatteitaan ja rajojaan.
  • Jokainen etenee seksuaalisuuden alueella omassa tahdissaan.
  • Liian aikaiset seksikokeilut saattavat ennemminkin hajottaa kuin rakentaa.
  • Seksi ei ole mikään pakkosuoritus tai ”kuuluu vaan asiaan” -juttu.”

Lähde www.mll.fi

Tieto auttaa nauttimaan seksistä turvallisesti. Esimerkiksi sukupuolitauteja koskevan tietämyksen kartuttaminen auttaa suojelemaan itseä ja toisia tartunnoilta. Lue lisää aiheesta neuvola.infon ehkäisy ja turvaseksi -sivulta.

Seksuaalinen kaltoinkohtelu

Seksuaalinen kaltoinkohtelu on seksuaalista käyttäytymistä, joka on ei-toivottua ja yksipuolista – ja kaikissa muodoissaan ei-hyväksyttävää!

Seksuaalinen kaltoinkohtelu voi olla nimittelyn, koskettelun tai raiskauksen lisäksi esimerkiksi pakottamista katsomaan pornofilmejä tai itsetyydytystä. Kaltoinkohtelua on myös kuvaaminen seksuaalisiin tarkoituksiin ja seksuaalisten kuvien levittäminen.

Seksuaalista kaltoinkohtelua ovat myös yli 16-vuotiaan alle 16-vuotiaaseen kohdistamat seksuaaliset teot. Poikkeuksena tästä ovat iältään ja henkiseltä kehitykseltään lähellä toisiaan olevien nuorten väliset seksisuhteet, silloin kun kyseessä on molemminpuolinen suostumus eli seurustelusuhde. Lisäksi, alle 18-vuotiaan kanssa luottamussuhteessa oleva aikuinen tai toinen alaikäinen (harrastuksen ohjaaja, opettaja, lääkäri tms.) ei saa tehdä seksuaalista tekoa nuorelle.

Kaltoinkohtelua voi tapahtua kasvotusten tai puhelimen tai internetin välityksellä. Tekijä voi olla entuudestaan tuttu tai tuntematon aikuinen, mies tai nainen, tai alaikäinen, tyttö tai poika.

Jos olet joutunut seksuaalisen kaltoinkohtelun uhriksi, kerro asiasta tutulle ja turvalliselle aikuiselle (esim. omat vanhempasi, isovanhempasi, terveydenhoitaja, kuraattori, opettaja, nuoriso-ohjaaja). Voit myös soittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijälle (halutessasi nimettömänä) ja kysyä neuvoa:

Apua saat myös seuraavista paikoista:

Poliisi
puh. 112
www.poliisi.fi
Huom. Poliisin sivuilta löydät myös ohjeet, miten toimia jos sinut on raiskattu tai yritetty raiskata.

Nuorten palvelupiste Nuppi
Uudenmaankatu 1 (Nuorisokeskus Monari), 11100 RIIHIMÄKI
Puh. (019) 758 4354
Henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta alle 25-vuotialle nuorille.
www.riihimaki.fi/nuppi

NUSKA – NUorten Seksuaalisen KAltoinkohtelun kohtaamisprojekti, Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka
Tietoa ja apua 12-17 -vuotiaille seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreille.
www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalinen_kaltoinkohtelu/nuska/

Valtakunnallinen kriisipuhelin
puh. 010 19 5202 (ma-pe 9-06, la 15-06, su 15-22)
Keskusteluapua kriiseissa oleville ja heidän läheisilleen.
www.mielenterveysseura.fi

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystys
puh. 0800-97899 (ma-pe klo 9-15, la-su klo 15-21, pyhinä ja niiden aattoina klo 15-21)
Kriisiapua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kysymyksissä.
www.tukinainen.fi

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin
puh. 0203 445 566 (ma-pe klo 9– 06, la klo 15–06, su klo 15–22)
Välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen.
www.mielenterveysseura.fi

Rikosuhripäivystyksen auttava puhelin
puh. 0203 16116 (ma-ti klo 13-21 ja ke-pe klo 17-21)
Neuvontaa ja keskusteluapua rikoksen uhrille, hänen läheiselleen ja rikosasian todistajalle.
www.riku.fi

Mikäli asiasi on kiireellinen tai koet olevasi välittömän avun tarpeessa, mene paikkakuntasi terveyskeskukseen tai soita yleiseen hätänumeroon 112.

Linkit