Kuntien päätöksenteko

Suurin osa kuntaa ja kuntalaisia koskevista päätöksistä tehdään kunnan- tai kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Näissä päätetään esimerkiksi kouluihin, kirjastoihin ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista. Valtuuuston ja hallituksen lisäksi päätöksiä tekevät lautakunnat ja viranhaltijat sekä useissa kunnissa myös erilaiset johtokunnat ja toimikunnat.

Kunnan/kaupunginvaltuusto

Kunnan- tai kaupunginvaltuusto valitaan kunnallisvaaleissa neljän vuoden välein – seuraavat kunnallisvaalit toimitetaan lokakuussa 2012. Vaaleissa saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet kunnan asukkaat.

Kunnan- tai kaupunginvaltuutetut ovat luottamushenkilöitä, ja heidän varsinainen työnsä on muualla. Luottamushenkilöille ei makseta palkkaa, mutta heillä on oikeus palkkioon sekä kulujen ja ansiomenetyksen korvaukseen.

Valtuusto tekee päätöksensä julkisissa kokouksissa, joissa päätetään muun muassa:

  • kunnan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista,
  • kunnan hallinnon järjestämisestä,
  • talousarviosta,
  • johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden valinnasta muihin kunnallisiin toimielimiin,
  • veroprosentista sekä
  • yleiskaavasta ja asemakaavasta.

Valtuuston päätöksentekoon on mahdollista vaikuttaa valtuutettujen kautta:

Valtuustonkokoukset ovat yleisölle avoimia. Kokouksista ilmoitetaan etukäteen esimerkiksi kunnan nettisivulla ja paikallislehdissä. Kokousten esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen löytyvät kuntien nettisivuilta:

Kunnan/kaupunginhallitus

Kunnan- tai kaupunginhallitus on valtuutetuista valittu pienempi ryhmä, joka kokoontuu valtuustoa useammin. Kuntaa koskevat päätökset tulevat yleensä ensin hallituksen käsittelyyn, missä asiasta valmistellaan päätösehdotus valtuustolle.

Lautakunnat

Lautakunnat kokoontuvat päättämään tietyn aihepiirin asioista: esimerkiksi Riihimäellä ja Lopella vapaa-aikalautakunta päättää mm. nuorisotyötä ja liikuntapalveluja koskevista asioista – Hausjärvellä em. asioista päättää sivistyslautakunta.

Lautakunnissa käsiteltävät asiat ovat aina jonkun virkamiehen eli kunnan tai kaupungin virkasuhteisen työntekijän valmistelemia, ja lautakunta tekee päätöksensä virkamiehen antaman selvityksen ja ehdotuksen pohjalta. Osa lautakuntien asioista on niiden itsensä päätettävissä, osa taas siirtyy kunnanvaltuuston päätettäväksi. Päätösvaltaa voi myös delegoida viranhaltijoille. Budjettiin eli talousarvioon liittyvät asiat menevät lähes aina kunnanvaltuustoon.

Lautakuntiin voi päästä olematta ehdolla kunnallisvaaleissa, mutta lautakunnissa on mukana myös valtuuston jäseniä.

Kuntalaisaloite

Kuntalaki 28 §: Aloiteoikeus:

“Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.”

Kuntalaisaloitteen voi tehdä kuka tahansa, myös lapsi ja nuori. Aloitteen lähettää kuntien nettisivujen kautta:

Aloitteen voi lähettää myös postitse ja sähköpostitse:

Riihimäen kaupunki
Kirjaamo
PL 125
11101 Riihimäki
Sähköposti: kirjaamo(at)riihimaki.fi

Lopen kunta
Yhdystie 5
12700 Loppi
Sähköposti: lopen.kunta(at)loppi.fi

Hausjärven kunta
Keskustie 2-4
12100 OITTI
Sähköposti: hausjarvi(at)hausjarvi.fi

Jos kaipaat apua aloitteen tekemisessä, ota yhteyttä nuorisovaltuustoon (Riihimäki ja Loppi) – nuvalaisilta voit saada käytännön vinkkejä ja apua aloitteen muotoilemiseen.

Lähde: www.kunnat.net, www.valtikka.fi